yön valot eivät näy,
sillä katulamput sammuneet
pilviverho yönsylin
täyttäneet
hiljaisuus on äänekästä,
tunnen joka risahduksenkin,
kuvittelen
pedot polullein
harmitkin olallein,
mut mentävä on,
kuljen himmeän
varovasti,
vaikka sydämmeni hakkaa
pelon mahtii,
enkä tahdo keritä muuhun
tahtiin
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti