perjantai 26. kesäkuuta 2020

rantakalalla....

tyynen illan
tyynempi sää,
sillä ilmakin on tyyntynyt
sijoilleen
kesäiltaan romanttiseen,
jossa vaimeat luontoäänet
haikeasti soivat
rantavesi kaislikkoa heiluttaa
ja lumpeenlehdellä makoilevaa
sammakonpoikaa keinuttaa

kohentelen nuotiota,
varistelen aamuista kalakeittoa
joka on tehty rantaveestä 
tuosta päijänteen kirkkaan
puhtahast veest

kömmin telttaani,
jossa koirani onkin
jo
yöpuullaan,
vedän peiton
korvillein ja siirryn
unimaille makoisille
tyynen tyynyttämille
tyyssijoille

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

vaikka kaikki häviäis,,

  vaikki kaikki häviäis, nekin jotka jokapäivä ovat, niin tyhjänä en ois, sillä uskon huomisiin, uusiin, sillä elämä ei lopu yhteen tyhjyyte...