tiistai 7. heinäkuuta 2020

kalareissu...

luontometsässä huokuu
tyynen hiljaisuus
joka hymyilee
aamukasteisen
hyväilevästi

jatkan matkaani metsälammelle
jossa on paras syöntiaika
näin aamutuimaan,
juuri silloin kun aamu aurinko
sarastaa

huuhkaja huhuilee
kauempana,
käki tuonempana,
mutta mustarastas
pöyhii tutussa koivikossa,
ikuinen touhukas

ilvesvuori on edessäin
ja tänään tuo jalokissa
vaivautui tervehtimään,,
heilautin kättäni ja päätin
samalla onkia muutaman
körmyniska ahvenen hällekkin

onkireissu tuotti
tutun saaliin ja olis
suonut enemmänkin,
mutta mitä minä liialla,
tosin nyt
paluumatkalla heitän
ilvekselle viisi körmyniskaa

elämä on parhaimmillaan
silloin kun mitään ei ole
liiasti ja on tarpeeksi
yksinkertaista,
sillä minä en viihdy roinakasan
päällisemmäinä,enkä kaipaa
arpajaisia miten milloinkin
elän

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

suomalainen on,,

suomalainen ihminen on maaseutua ja paljon kivikkoisia peltoja kalaisia järviä, hetkiä joissa loistaa alkulähteen elämänvoima kuiskaus kauka...