tiistai 14. heinäkuuta 2020

sumuinen aamu...

sumuinen aamu
tuntuu pehmen
äänettömältä,
ruoho aamukasteisen
kosteaa,
hämähäkki seitissään
odottaa evästään

västäräkki herrastelee
liiterin edustalla,
sen puku muistuttaa
kirkkoherran
virka-asua
ja muutenkin
siinä on otain
hartaan komiaa

kahden päivän vapailla sain
puut pinoon
ja sen tuntee kylissään,
mutta mielihyvä urakan vuoksi
on
miellyttävämpää

niin ja sainhan
mä toisenkin
hyvän jutun aikaan,
auton valopolttimon
vaihdon,
kaukovalo oli palanut,
sen vaihto ei ollutkaan
niin yksinkertaista,
kun ennenvanhaan, h4-polttimoiden
aikaan,
sillä se vaati muutaman voimasanankin
ja taipuisan käsivarren,
sekä puolen auton purkamista

mutta nyt ny laitan työhaalarit niskaani
ja ajelen työmailleni, jonne on matkaa
suuntaansa 133 km


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

suomalainen on,,

suomalainen ihminen on maaseutua ja paljon kivikkoisia peltoja kalaisia järviä, hetkiä joissa loistaa alkulähteen elämänvoima kuiskaus kauka...