elämä
ei lopu yhteen pisteeseen,
vaan kasvaa
hymyhuulisesti
kevätpurosissa joissa
laskettelen vienontuulten
eloni venheellä
elämä on laskettelua,
hetkiä joihin
kuvasatut,
hikisenä osallistut,
se on teatteria
jolla on
tunteittesi päivittämät
jäljet
elät vain
jos tunnet,
ikävän ja rakkauden
toivonkipinän
verran
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti