syystuulet
haapapuuta heiluttaa,
lehtiään
tuhisuttaa, mut
se ei viellä tuulenteille
lehtiään lennätä vaan
kantaa kauniin ruskaista asuaan
yllä
ensilumiin saakka,
sillä vasta silloin
se talvitirsoilleen tahtoo
maailmassa ei ole joutavaa rahaa, yhtään eikä missään kelläkään, sillä ne ovat aina jonkun taskussa, josta ne on otettava, siksi sodat sytty...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti