syystuulet
haapapuuta heiluttaa,
lehtiään
tuhisuttaa, mut
se ei viellä tuulenteille
lehtiään lennätä vaan
kantaa kauniin ruskaista asuaan
yllä
ensilumiin saakka,
sillä vasta silloin
se talvitirsoilleen tahtoo
alunperin ihmiselämä oli hetki, jossa ei ollut koristeita, sitten tuli puolijumalat ja sitten isommat, siksi nykyisin elämä heilastelee tu...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti