luonnon monikirjavainen,
hetkensä mietiskeleväinen,
syys on hetki jolloin luomakunta
petailee itseään pitkän talven ylisille,
siksi se on harmahtavan mielinen, vaikka
elelee värikkäimissään
vaikki kaikki häviäis, nekin jotka jokapäivä ovat, niin tyhjänä en ois, sillä uskon huomisiin, uusiin, sillä elämä ei lopu yhteen tyhjyyte...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti