joka sään ihminen,,,

kettiön ikkunasta

ei näy enää kevättä,

kesää

eikä västäräkkiä joka

herrasteli aina näihin aikoihin

pihamaalla,

ei näy,

sillä nyt on syksy,

luonto hiljentynyt, jolloin

lätäköt syntyneet

ja kiiltomadoilla häät 

 

pian pihamaalla

kukkivat kuurankukat,

juuri samassa penkissä

joissa nyt kehäkukat,

mutta ne tahtoisivat pakkasia,

kuten minäkin, sillä elämäni luistaa

hohtavilla hankisilla mallikkaammin 

 

olen jokasdään ihminen,

nyt syksyn

harmaa