torstai 16. syyskuuta 2021

luontopolku,,,

kun katson luontopuuta

en tarvitse muuta,

sillä tuo ikihonka

mäellään ikiajat seisonut,

valvonut,

lähitienoota kasvattanut,

joskus pidemmällekkin,

ainakin silloin kun suvituulet

ovat siemeniään kauemmaksi

lennättänyt

 

tänäänkin se hievahtamatta

paikallaan seisoo,

kelottuneena tienootaan

varjeloo,

oksillaan luontolintuja

kanteloo

.keinuttelee.

tuttua varista latvassaan

heiluttelee

 

koputtelen runkoaan

kuten tikka takuttelija,

sillä ikipuu tykkää siitä,

tunnen kuinka se hymyilee,

samalla luoden minuun sellaista

mielenrauhaa jota en muualta

saa,

siksi sidon käteni

yhä tiukemmalle ympärilleen

ja tunnen

.tunnen.

keveämmin kuin

missään 

 

lähitienoolla moto

niittää armottomasti,

saaden mielen surulliseksi,

sillä pian ei jää kurrenpojalle

kantoakaan istuttavaksi,

tikanpojalle kiivettäväksi,

huuhkajalle huhuiloupuuta,

luonnoin arimmille piilopuuta 

ja ennenkaikkea maan hiljaisemmilta

kynnetään koti

.koti.

josta alkaa kestävänkehityksen

luontopolku 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

vaikka kaikki häviäis,,

  vaikki kaikki häviäis, nekin jotka jokapäivä ovat, niin tyhjänä en ois, sillä uskon huomisiin, uusiin, sillä elämä ei lopu yhteen tyhjyyte...