ihminen syntyy
ja kuolee
samoissa nahkoissaan,
mutta elelee vapaapäivinään
muotisissaan,
kauneissa vaatteissa jotka
viimein päättyvät
matonkuteiksi,
joilla kävelevät mieluusti
herrat ja vähemmät
hyvät hetket syntyvät hetkistä joita tehdään korjaillaan, ajankuvaan sovitetaan ja etenkin niistä joissa jokainen luopuu jostakin toistensa ...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti