syyskauneus sivelee
sielunmaisemaa,
kaukorantoja
värittää,
luontolintua pilvilinnoissaan
lennättelee
sillä hää
suviaikojaan kiittelee
kunnes tuultenharjoilla
talvikotiinsa liitelee
syyshetki puhuttelee
kauneudellaan
joissa ei sanojen reunakiviä,
on vain hetki
joka tuhannen kirjavasti
syystyyneydessä tuhisee,
purosissa lorisee
on hetki jolloin
tyynytään
hetkeemme
jolloin
katsellaan suven selille,
pitkän talven tuville,
on hetki
jossa elämä on
yhdessä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti