syystuulet
tyyntyneet,
äänet vaimenneet,
on hiljaisen hetken
ruskaretki,
on vuodenaika joka on paljaan tyyni,
viaton, sillä se ei rakentele mitään,
pudottaa vain lehtensä ja huurruttaa
aitan ikkunan,
aitan jossa suviöitäni viettelin,
elämääni notkistelin,
nyt aitan on vallannut
hyinen hetki
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti