tiistai 30. marraskuuta 2021

joukon ensimmäinen,,,

mitä vanhemmaksi tulen

sitä arkisemmaksi

muutun

 

nuorena eivät huolet painaneet,

mennet ja eiliset

mielenpäällä tanssineet,

sillä silloin menin yötäpäivää

ja tuhannesti enemmänkin

 

tänään tunnen olevani

elämänkokenut,

sillä olen kosketellut hyviä

pahoja ja laihanlaisia,

olen

yöpynyt sielläkin missä ei

yönpäivääkään,

siksi

tänään elämälläni on kokemuspohjaa,

arjen ja vähemmän ymmärrystä,

siksi uskallan olla,

olla jonon ensimmäinen kävelijä,

viimeinen kaatuilija 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

vaikka kaikki häviäis,,

  vaikki kaikki häviäis, nekin jotka jokapäivä ovat, niin tyhjänä en ois, sillä uskon huomisiin, uusiin, sillä elämä ei lopu yhteen tyhjyyte...