kun ihminen elää
sovitusti,
sillätavalla luonnikkaasti,
turhanpaikkojen varikoita vältellen
hän useimmin hymyilee
luonnolleen,
tuolle suurelle isännälleen
joka on tarjonnut tämän hänelle
ihminen on parhaimillaan
silloin kun
hän on vapaa,
niin vapaa että pystyy
järjestämään itselleen
elämisensä rajat
ihminen ei ole
tuotantokone,
sillä siihen pystyvät vain hänen
rakentamansa laitteet,
puitteet
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti