tammikuun pakkaset ja
metri lunta,
itikatkin joutuisivat pukeutumaan
parhaimpiinsa, eivätkä yhtä hanakasti
ottaisi verinäytteitä,
inisisi aamuyön tunteina
vaikki kaikki häviäis, nekin jotka jokapäivä ovat, niin tyhjänä en ois, sillä uskon huomisiin, uusiin, sillä elämä ei lopu yhteen tyhjyyte...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti