mustarastas aamutuimaan
pihamaallani
lehtikasaa pöyhii,
sillä sen saloissa on sen herkkuu,
aamupalaa maistuvaista
kurrenpoika petäjäpuuta kiertää,
varis suuremman kuusen latvuksesta
lähitienoota seuroo,
huuhkaja salojen takaa huhuilee,
tuytuilleen puhelee
hörpin aamukahfeeta
kotomökin rappusilla,
kuuntelen katseellani,
katselen korvillani,
sillä olen
elämäni syvimmissä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti