elämäkin väsyy,
syksyyntyy,
harmaaksi hahmottuu,
mutta sen sydän vienotuulisesti
kevättään odottaa,
kohtalonsuveaan varrottuu
jalometallit ovat maan uumenissa, siellä johon vain suurvallat pääsevät
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti