kun sie liiaks
yksinäistyt,
ovaa torppas ovi ja riennä
vainioilleis,
elämäs näyttämöil,
tutki ja hutki aikasverran
ja sitten kun oot tarpeeks hengästynyt
palaa mökilleis
kahfeeta keittämään ja vot kun mieleheis
samassa rytäkässä
avarammaks
muuttuu
ihmiset jotka näkevät elämän pienempiä, havannoivat enemmän, sillä sieltä jokainen aamu alkaa, keväät synnyttävät,suvet kasvattavat, syksyt ...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti