ihminen veltostuen
nahistuu
ja viimein
peilissään kylmänharmaaksi hymyttyy
ellei hän ei saa vetästyä keuhkoijinsa
ulkoilmaa,
sillä siinä on kaikki elämänherkut
syyskuun hiljaiset hetket, haapapuun lehtien huminatkin hiljenneet kesänheleät jääneet, jäljellä on vain todellisuus arjen maanantait,kaikki...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti