syysiltain on valjastettu
loimuavan nuotion tahtiin,
sillä onhan ylläni on tuhansii tähtii,
kuu ja tuhansii tunnelmii,
nokikahfeet ja makkaranpätkä,
joka saa makunsa nuotiontulista,
unelmien hetkistä joita tummuva ilta varjostaa
taaksepäin käveleminen ei ole sulavan näköistä,sillä menneissä eivät kevätkukat kuki, vaan raamitetut muistot
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti