maanantai 14. marraskuuta 2022

eteenpäin,,,

työntelen yötpäivät itseäni

eteenpäin

vaikken halua olla tuntojain

suurempaa kuin sieluni sisimpäin,sillä

muuten itseni kadottaisin, jäisin itsestäni

pois ja

haihtuisin elämäni kalpiaksi,

itsetunnottomaksi,

syvimpiin alistuisin,

itsekunnioitukseni menettäisin,

sieluntarmoni kadottaisin,

sillä enhän muutoin huomisiini kerkiäis,

tavoitteisiini yltäisi,

unelmiini liitelis,

siksi elän sujuvan sovun

tahdikkaasti,

ympäristöäni kunnioittaen,

ketään haavoittamatta

jotten harmia lois,

esteenä kellekkään ois,

siksihi lennän,liitelen tuulispäänä 

siel täällä,

unelmieni päällä,

kunnes kohtaloin minut kapaloi

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

vaikka kaikki häviäis,,

  vaikki kaikki häviäis, nekin jotka jokapäivä ovat, niin tyhjänä en ois, sillä uskon huomisiin, uusiin, sillä elämä ei lopu yhteen tyhjyyte...