ensilumi,,,

ensilumi mielet valloittaa,

tiet sannoittaa,

villasukat jalkoihin mahduttaa,

sillä nuo  kauniit hiutaleet saavat

mielet eläväksi,

elämänilon liitäviksi,

hyvänolon kantaviksi,

ulkoilman kestäväksi,

niin ihmisillä kuin eläimilläkin

 

kurrenpoika hangella kärrynpyöriä

pyörittää,

jänöjussi kinoksilla loikkii,

kuntaas ketunpoikanen ei vauhdissa pysy,

sillä hällähäm on tuo 

tuuheahäntä, joka menoa kovasti jarruttaa,

ja sekös varista kuusen latvassa naurattaa 

 

kylätiellä kulkee ukkoo 

akkaa,sillä onhan seutukunta

pukeutunut valkoisiin, joissa mielikin

virkistyy, eikä tahdo enää ikkunaverhojen

reijästä tirkistää, niinkuin syksyn

tuimimpina hetkinään

 

kylätie mutkittelee

siel missä

mökki tahi kaks,

useampikin,

mutta ikimetsän salokankaille se ei vie,

sillä siellähän vain luonnon arimmat ja

humppaveikko ilomieli, joka jäi

eläköityään savottakämpille asustelemaan,

luontonsa kanssa seurustelemaan

 

humppaveikko jouluaan rakentelee,

kinkku suolaämpärissä lätköttelee,

etuselkä ja lavat suolatiinussaan,

hapankaali omassaan,

kalaherkut kylmäsavustuksessa,

joulkusiika savusaunan orrella

palvikinkun kanssa venyttelee,

karjalanpaistilihat lihapotissa

kylellään,

pippurit ja muut mausteet

vierellään

 

humppaveikko ilomieli hetkeksi

istahtaa,

elämänmenostaan huohahtaa,

hymyilee kissalleen,

rapsuttaa koiraansa korvalleen ja

maistelee kotitekoistaan,

joka saavat hänen jalkansa humpaan askeleille

vietteleviin,

mut senverran hän viellä maltaa, sillä ensin joulu

rauhassa vietetään,

sitten hankisille kiirehditään

laululavoille ajaudutaan