illat pimenevät,
supistun,
kotiini käpristyn,
sillä aurinko on pilviverhojen takana,
pihalla harmaan sateista,
eikä yhtään puheliasta
kaukosäätimisestä aukeavat
maailmankuvat,
aurinkorannat ja muut sannat,
mutta en tykkää niistä,
sillä en ole sieltäpäin kotoisin,
enkä halua lähteä toisten nurkkiin,
makoilemaan,aurinkoa mulkoilemaan,
siksi käännän television
luontoohjelmien puolelle,
mutta sieltäkin toitotetaan maailmanloppua,
joten ei ole ihme että jälleen suhautan auki
sandelsin, seitsemännen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti