joulukynttilä lämmittää
mieltäni
yksinäistä hetkeäni,
sillä sen kautta hyvät muistot
heräävät,joulumieltä tuottavat,
aatoksein lapsuuteeni
juontavat,
lapsuuteni joulunalus aikoihin
viettävät,sen
savusaunan tuoksuihin,jouluisan
navetan ja hevostallin tuoksuihin
niinkuin
eläisin ne tässä hetkessäin,
vaikka välillämme on aikaa
yli puolivuosisataa,
sillä aistin yhä
lapsuuteni rakkaaat kotitiet,
maisemat,kivet ja kannot.
jouluinen savusaunan lämmitys
aloitettiin aamusta,vedet kannettiin
saaveihin ämpäreillä ja saunavastat
haettiin liiterin vintiltä,
kuusen havut levitettiin kynnykselle.
joulukuusi haettiin pirttiin,
koristeltiin ja kynttilöitiin
äidin avustuksella,
kollikissa miukumaukukin osallistui
koristeluun mutta vain tiputtelemalla
kaiket heiluvaiset.
äiti oli valmistellut jouluruuat
maistuvaiset
leivonnaiset ja muut suussa
sulavaiset
kun ilta hämärtyi, mentiin
joulusaunaan,
otettiin löylyjä oikein olantakkaa,välillä
jäähyteltiin ulkosalla,pyöriskeltiin
hohtavalla hangella ja sitten kiireesti
jälkilöylyihin jonka jälkeen pesulle
ja lopuksi pirttiin pää kolmantena jalkana
ja kas
kummaa pukki oli
kerinnyt käydä ja jättänyt kuusen
viereen lahjat joita tirkistelimme
altakulmain
ruokaa syödessämme
kun ruuat oli syöty
saimme luvan rientää
lahjojen luo joita äiti ojenteli
jokaiselle samanmäärän,
pehmeitä ja kovia paketteja
minä sain kauan toivomani
huopatöppöset sillä ne olivat
kiva sutkauttaa jalkaan ja ne sopivat
hyvin suksien siteisiin
ruokaa ei viety yöksi pöydästä,
vaan sitä sai käydä syömässä
kelle viellä maistui,
mutta minä nukahdin töppöset jalassani
ja näin maailman onnellisimpia unia,
jossa hiihtelin töppösilläni ja ihastelin
kaunista luontoa,sen
eläimiä,talvimaisemia,elämäni unelmia
jotka olivat kuurankukkaisilla hankisilla,
haaveilin ja unelmoin joskus olevani
enemmänkuin
silloin oli mahdollistakaan
kynttilänliekki kyynelehtii
kanssani, tähtitaivas valaisee jouluani,
hymyilen,sillä onhan minulla viellä
muistot, hyvät ja rakkaat hetkeni,
joita ei voi kukaan pyyhkiä pois
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti