ihminen onkuin
hetki,
pitempikin, mutta vihoviimein
on yhtä luontonsa kaa,
hymyilevien hetkien maa
kuiskaus
jolla on vain hyvää
sanottavaa,
sillä kaikki maallinen
keväässään
kaikilla on sielu, puillla ja kivillä ihmisillä ja eläimillä , tuulellakin vaikka se on niin laiha
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti