kun olet kaikkea sopivasti,
et ole hetkien kulmikas,
äkkijyrkkäinen
myrskyn
merkki, etkä hän joka käämntyy
jokakäänteensä ylösalas
Kuikka, tuo Jalolintu Suvilintukainen, laulelee kuuluvan koriast, sointuvan heliäst, elää ja voi mainiosti täällä ikimetsän suoja säissä,tää...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti