sarvi-jaakko tulee jokainen
kevät kanssani tekemään ensitalven
saunapuita,
niin nytkin se lennähti olkapäälleni,
tarrasi kyntensä paidan hihaan,
hymyili ja sarvillaan heilutteli,
siinä katseltiin hetkisen toisiamme,
tutusti,
kunnes heilautin sen pöllinpäälle
istustukelemaan, töitteni jälkiä
seurailemaan,
eikä hällä kiire minnekkään,
sillä reilut parituntia se siinä
istuskeli,touhujani tarkasteli,
kunnes luovutti, sillä olihan jo ilta,
kuutamokin kallellaan
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti