sunnuntai,
kesäkuun viimeinen,sadepilvet
tanssivat,auringonsäteet tirkistelevät,
hiljaisuus tuoksuu,hyvälle,onhan tyynen tyytyväinen
hetki, jolloin mieli venyttelee.mieli aateloituu,
eikä yhtään kiirettä,sillä järvenpintakin itseään
kuvastaa,eikä yhtään vesisirkan aiheuttamaa värinää,
lumpeenlehden keinuntaa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti