olen ohimenevä,
tuskin tuttua
tunnetumpi
hyvä niin,
sillä tuskin minusta
ruohonkortta enempää
ihminen on aikansa
näky,
ihan hetken kohdallaan,
mutta uusia
ihmisiä sikisee
hiiri on paksuna iät ja ajat,
jyrsii nurkkiain,
hiirenloukut niitä verottaa,
mut
yhä vain joku
nakertaa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti