lauantai 17. kesäkuuta 2017

merimies...

ahavoituneet kasvot ohittavat
minut,
koiran kusettajan,
jolla on elämä katveissa,
mutta ahavoitunut on
merimies,
hän on nähnyt joka sään ja
tuntemattomatkin,
siksi hän nytkin kiirettä pitää,
ettei myrsky yllättäis

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

vaikka kaikki häviäis,,

  vaikki kaikki häviäis, nekin jotka jokapäivä ovat, niin tyhjänä en ois, sillä uskon huomisiin, uusiin, sillä elämä ei lopu yhteen tyhjyyte...