keskiviikko 21. kesäkuuta 2017

pienen lapsen onni...

pienen lapsen varpaat piirtävät järvenpintaan
kuvioita,
joilla vesikirppu lainelautailee,
lapsi napittaa ongen kupua, josko se nykäisi ja
kala koukkuun nappais

on juhannus ja lapsella kokonainen
kesä
mummolassa,
jossa mummo ja pappa touhuavat
entisajan malliin,
nytkin pappansa pajupilliä vuolee ja
sivusilmällä lasta tarkkailee,
kun taas mummo kukkoa komentelee,
tämäkun on tänään kiukkusella päällä,
sillä kanat ovat kadonneet sen näköpiiristään

ongenkupu veteen vajoaa,
pappa rykäisee ja lapsi vapaa nostattaa,
kas
siinäpä vonkale,
lapsen elämän ensimmäinen
    tämä hetki jää lapsen syvimpään elämään,
sen tietävät mummo ja pappakin, jotka
vesisilmissä lapsen onnenpäivälle taputtavat
ja kukko,
tuo kiukuspäinen
tuli lapsen luokse,
lippas silmäänsä ja heilautti helttaansa,
vesikirppukin teki komiat kaaret järvenpintaan,
siihen kohtaan, josta lapsi kalansa nappas

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

vaikka kaikki häviäis,,

  vaikki kaikki häviäis, nekin jotka jokapäivä ovat, niin tyhjänä en ois, sillä uskon huomisiin, uusiin, sillä elämä ei lopu yhteen tyhjyyte...