sunnuntai 14. kesäkuuta 2020

aamu....

aamuinen hetki
metsälammenrannalla
on
sumuisen kanervikon
tuoksuinen

olen onkinut jo monta
komiaa ahventa,
kuulostellut luonnon ääniä,
aistinut luonnon monimuotoisuuden
hetkiä joita ei muualla pysty
tuntemaamkaan

täälä en ole suureen
ääneen
valitellut
en
kiitellyt
vaan ihastellut
luontokunnan
monimuotoisuutta
joka saa mieleni hymyilemään

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

vaikka kaikki häviäis,,

  vaikki kaikki häviäis, nekin jotka jokapäivä ovat, niin tyhjänä en ois, sillä uskon huomisiin, uusiin, sillä elämä ei lopu yhteen tyhjyyte...