ekakukka,
sitten tulee
vuokot ja tuomenkukat,
kunnes juhannus lähestyy
ja sireenin tuoksu
hyväilee riihen seutuu
tuvan nurkkaa
aittapolun vierustaa
siin muutkin kukkivat
kaunihist
pitkin
yöttömän yön selkää
jossa linnut tanssivat
suvivalssii
vaikki kaikki häviäis, nekin jotka jokapäivä ovat, niin tyhjänä en ois, sillä uskon huomisiin, uusiin, sillä elämä ei lopu yhteen tyhjyyte...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti