ikkunalaudalle,
yksi toisensa
perään,
kuuntelen niiden
tasaista rytmiä,
mutten laske
määriä sillä pian ne
olisivat
lätäkköinä ja siihen
haluan vain
lätsäyttää
jalallani,
lätsäyttää niin että
kura lentää talon seinään,
joten kuuntelen
pisaroiden ääniä,
kunnes olen unimailla
makoisilla
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti