on
monenmontaa
liehuntaa
mielen kiehuntaa
arjenpyhän taontaa,
siellä elämä itseään tanssittaa
~jallittaen
kuollutta mieltään
kurmuuttaen
pahoja aatoksiaan
leikkien samalla huomisten kaa,
saattellen eilisensä
unholan taa
ihmiset jotka näkevät elämän pienempiä, havannoivat enemmän, sillä sieltä jokainen aamu alkaa, keväät synnyttävät,suvet kasvattavat, syksyt ...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti