nykyihminen on
orvompi kuin esi-isänsä
sillä heillä on vähemmän
luonnollisuutta,
ikimetsien tunnelmii
salomaitten avaruuksii
ulottuvuuksii
rantojensa ihanuuksii,
kyläteitä kivisii
päivänpolttamia
heinäpellon sänkisii
niittypeltojen
kukkasii
neilikoi
viholaisii ja paarman puremia
käsivarsiaan,
sillähä
heil on vähemmän
kesantoo
kaskipeltojein
naurismait,
hetkiä jolloin voi pientareilla lötkotellä
aikosiaan piehtaroida,
aatella luontonsa takatuville,
sillä heidän on mentävä,
toteltava tahi
olla
-olematta-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti