sinertävät riihen seinät
ovat kauan olleet,
ne tuoksuvat
eilisiltä
aikojen alusilta,
niiltä ajoilta kun
ihminen
aamuvarhaiselta
iltamyöhään elantoaan
seivästi
hirret ovat vielläkin
salvoksissaan
vaikka hirret aikojen saatossa
halkeilleet
ja tarjoilleet palokärjelle koputtelupaikan
villihumajalalle kiipeilypintaa,
siin on viellä hevosen
kiinnipitolenkkikin,
vaikka ruostehessa sekin,
sillä
ajat ovat tulleet uudemman
kiiltäviks
riihi tyhjillään
könöttää,
sillä nykyaika
ei tarvitse sadonsuojaa
vaan se elää
kiirehistä aikaa,
eikä se tarvitse
riihen sinertyvää pintaa,
vaan paalaten se satonsa suojaa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti