vuodet vierivät
ajat jäävät
muistot kasvavat,
mutta minä en,
paksunen vaan,
harmaannun ja aattelijaksi
taipuuntunut,
sillä enää mulla ei ole enää
nuoruuden notkeutta
menomieltä eikä vikkeliä
liikkehiä
suomalainen ihminen on maaseutua ja paljon kivikkoisia peltoja kalaisia järviä, hetkiä joissa loistaa alkulähteen elämänvoima kuiskaus kauka...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti