syksyn iloiset ilmeet
huvenneet,
elämäänsä hyytyneet,
mutta yksi jaksaa elää hymysuussa,
kurrenpoika tuuheahäntä,
tuo ikipetäjää kiertelävä
veitikkainen,
suventalven eläväinen ei
hätkähdä syksyä,
eikä muutakaan aamustaan aukeavaa
hyvät hetket syntyvät hetkistä joita tehdään korjaillaan, ajankuvaan sovitetaan ja etenkin niistä joissa jokainen luopuu jostakin toistensa ...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti