en suuriin pysty,
en haluakkaan,
enkä tahdokkaan, sillä siellä on
kylmän yksinäistä,
kaveritonta,
eikä siellä nykyisyyttäni,
arjen
hetkeäni,
elämäni valoisinta ovea
joka avautuu
mieleni ilmansuuntiin,
sinitaivaan tähtösiin,
tunturipurosten huilipaikoille
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti