ihminen on
kohtalonsa kukka,
hento tahi vankempi,
mutta aina ajansaatossa
lakastuvainen
hetkiinsä rakastuvainen,
katuvainen,
sillä se on hänen
elämänsä maljakko
kaikkea ei kannata realisoida, sillä sitten olet toisten omilla
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti