harmittaa
vähiten,
syysillan tunnnelmissa
ei lainkaan
ja keskitalven pimeimpinä
hetkinä
ei senkään vertaa,
sillä minussa ei ole
harmituksille tilaa laisinkaan,
sillä ne ovat todella matalaotsaisia
tunnelmia
ja sotkisivat kaikki hyvät
fiiliksein
mikään ei ole ikuisuutta,ei sekään, sillä uudet keväät silmuttavat uusien alkuja,heitä jotka aikansa ovat ja sitten vilkuttavat,kunnes jälle...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti