pitkänajan päästä
ajan ensimmäiset minuutit ovat
pieniä,
mutta jokaisen tulisi muistaa
niiden merkitys,
sillä ilman niitä ei tämänhetkinen
aika näyttäisi nykyiseltä
pitkänajan päästä
ajan ensimmäiset minuutit ovat
pieniä,
mutta jokaisen tulisi muistaa
niiden merkitys,
sillä ilman niitä ei tämänhetkinen
aika näyttäisi nykyiseltä
maanantait ovat tavallisia
päiviä,
mutta näin keikkaduunarille
ne ovat perjantaisia,
sillä nyt alkaa parin päivän
vapaat,
ellei pomo jälleen ylistele
mua korvaamattomaksi ja
pyytele kainolla äänellään ylitöihin
jos tasavallan hallituksessa
on rasismin siemen,
se ei lupaa hyvää isänmaan huomisille,
sillä se on haitallisempi kuin
juolavehnä viljelijälle
jokainen tahtoo
kävellä elämän onnellisinta
valoisinta tienpuolta,
mutta tuskin sellaista on,
ei ainakaan heidän mielestään
jotka ovat vastaan tulleet
elämänvarjot syntyvät,
kun kävelet elämäsi
väärällä puolella,
niillä pimeillä kujilla,
joista ei huomiseen pääse
älä ole elämän
kopea,
älä velton vetelä,
vaan pysy luntees ojennuksessa,
elämäis ryhdissä,
niin sulla ei ole mittään hättää,
ees silloin kun muut taipuvat
savonlinna
on
elämän kaupunki,
hyvien asioiden tyyssija,
luonnonkaunis ja saimaan sininen,
pyhä paikka, jossa riettaatkin viihtyvät
kerimäen kirkkoon
sopii kaikki maailman ihmiset,
hyvät ja pahat,
sotilaat ja rauhanmielet,
kaikki, sillä niin iso se on
punkaharju on
elämän jalopaikka,
luontokauneuden somistus,
elämäntuulien kosketus, jolla
on kauniit muodot ja rauhallinen
mieli, mieli joka koskettaa jokaisella
askeleella jonka harjutiellä astelet,aistit
ja havannoit
venäjää ei kannata kokonaan
hävittää,
sillä sen jälkeen
euroopalla on
enemmän maanvaivoja
jos napoleon eläisi,
hän ei menisi
enää suurinta tietä
kremliin,
vaan vladivostokiin,
sillä siellä on
venäjä
väsynyksen saa poistettua
nukkumalla,
paitsi jos on niin väsynyt
ettei pysty siihenkään
silloin paras keino on mennä
luonnonhelmaan
heinumaan,
mielellään keinumaan,
kuunnella luonnon jutusteluita
kuiskauksia,
kosketella hiljaisuutta,sammalpeitettä,
hyväillä ikipetäjän runkoo ja huutaa sielunsa
tyhjäksi,
niin tyhjäksi ettei sinne jää kuin
elämän uusi aamu, eikä yhtään
väsymyksen aiheuttajaa
elämä kääntyy elokuisen
värikkääksi,
marjaisen maukkahiksi,
sienimetsien herkutteluiksi,
hetkiksi jolloin luonto vaihtaa
asuaan ja hiljentyy suureen talveen,
jolloin se saa hankisten alla hetken huohahtaa
ennenkuin kevään ensisäteet saavat sen
jälleen elämälleen nuortumaan,
mutta ennen sitä
luonto on täynnä
elämää,
hilhaista elämää joka ylläpitää
kestävää kehitystä,
ellemme ole aukkohakanneet
seuraavaa kevättämme
ordodoksit kannattavat
putinia,
kristityt vapahtajaa,
uskottomat huomistaan
ja kaikki muut
jotakin pienempää herraa
ihminen ei tarvitse
entiseen malliin
elääkseen ruumiillista voimaa,
vaan hän pystyy pikkurillilläänkin
elättämään itsensä
mutta samalla ihmiset jämähtävät
luonnottomiksi,
sillä enää he eivät käy metsätöissä,
lypsä lehmiään ,
luo niiden lantaa läävästään,
valjasta suomenhevosta rahtiin,
enään ei herätä kukonlauluun,
retkaheta yöpuulle
hämärän tullen,
vaan katsotaan pikkutunneille
telkkaa, tahi muuta multimedian luomaa
haistanpaskaa
enää ei ihminen
niitä heinää pelloilta,kalastele syysmyrskyissä,
taivastele jokasäänlähteillä,
ulkoilmassa, siellä missä paarmat ja itikat tykkäisivät hikisistä
ihmisistä
ihminen on muuttunut
olosuhteitten johdosta,
mutta ovat he tietoisestikkin
helpottaneet elämäänsä,
yhteiskunnallista arvoan,
sillä tänään ei enää olla
renkipiikoja,alamaisia tahi
luokkayhteiskunnan edustajia,
vaan jokapaikan herroja,
jokainen, vaikkeivat useimmat tuota
arvonimea ansaitsikaan
vuodet vierivät,
lapsuus jää päivä päivältä
kauemmaksi,
samalla kun arki tulee lähemmäksi,
eikä ihminen enää mihinkään vartu,
kasva tahi pitene, sillä lapsuuden jälkeen
ihmisen on soviteltava itsensä yhteiskuntaan
jotkut haluavat aitiopaikoille,
toiset sivummille,mutta
useimmat hakeutuvat olosuhteittensa
luomille elämänlähteille
ihminen onkuin
luontopuu,
lintulentäväinen,
sammalpeite höttöinen, mutta ihmiset
on
toisiltaan suojattu, kuntaas muut
luonnonluomat saavat ja joutuvat
syömään toisiaan ja tämän aterioinnin
suurin ahnehtija on ihminen,
aikuinen ihminen,
toisiltaan suojeltu
työn ja levon suhde
täytyy pitää
tasapainossa, sillä jos se kallistuu
jommallekummalle puolelle,
niin elämä kulkee vinossa
joskus kannattaa
vilkasta asioiden takapuoltakin,
sillä sieltä paljastuu enemmän kuin
näyteikkunoista
elämä on elettävä
siihen malliin,
ettei se seuraa
perässä,
sillä mikään ei ole raskaampaa
kun kantaa jäännöksiään
lappi on suomen
korkeimmalla ja etäisemmällä
kolkalla, siksi sinne pääsee vain
kelkalla
lapissa asustelee poromiehet
ja heidän puolisonsa,
asuu siellä myös etelästä karkotettujakin,
mutta he eivät ole aitoja lappilaisia,
koltan saamelaisia,
mutta sevassa mennöö hyökin,
vaikkei aina hyvässä sovussa
lapissa on lapinmaan lait,
ne ovat tuimia lakeja eikä tuomioihin
voi hakea hovista alennusta
lapissa käy maksuvälineenä
viinapullo tahi halkomotti,
mutta joissakin turistirysissä
kelpaa eurotkin jotka maksetaan
mobiilisti
lapissa on raikasta,
sillä siellä tuulee vimmatusti
ja etäisyydet toisiin saastuttajiin
ovat pitkiä, joten siellä ei kannata
poropolulle heittäytyä selälleen
tukkiakseen liikennettä,
sillä porot kiertävät moiset kaukaa
lapin kuningas on
paavo väyrynen ja hänen
adjutanttinsa kärnä,
tosin heijät on heitetty
päivänpolitiikasta syrjään
koska riitelevät jutusta kun jutusta
lapissa on mahottomasti
luonnonrikkauksia,
arvometalleja ja suomuuraimia,
joista vain toisen mausta kaikki ovat
samaa mieltä
-hyviä ovat
helsinki on imassut
suomen ihmiset,
muunkinmaalaiset,
siksi täällä on ratikat
täynnä,
liikennevaloissa ruuhkaa,
muttei yhtään hyväntuulista,
semmoista savolaisimmeisen perikuvvaa
joka naurelis yhtenään ja haastelis
vaikka ihekseen,
koska täällä asuu myös mahoton kiire,
toisista piittaamattomuus,
ihmiskylmyys
viimeinen kyläläinen
kävelee tiluksillaan,
sillä
muut ovat lähteneet,
sukulaiset ja muutkin,
vain hän on jäänyt,
jäänyt, sillä näillä selkosilla
tilaa ei jätetä omanonnensa nojaan,
vaan joku perillisistä jatkaa vuosisataista
perinnettä,
kyntänistä,
niittämistä,jauhamista ja perunannostoa,
muttei lypsämistä,sillä se vastisi tarmokkaan
puolison,eikä täällä ole hänen lisäkseen
muita,
sillä seutukunta on tyhjentynyt
ihmisistä,
kummastakin sukupolvesta ja heidän
risteytyksistään, joten lehmiä ei oo,
eikä vasikoitakaan, on vain
hän ja suvun vaakuna
ja muutama ukraanalainen
mutta he ainoastaan odottavat että
putin häippäsee kotomaastaan
ja he voivat palata sinne maataloustöihin,
lypsämäänkin
tavalliset ihmiset
eivät tarvitse
aamuyöllä
aurinkolaseja,vaan he jotka
ovat juuri nyt nousemassa
tähtiin
hyvät päivät alkavat
aamuauringolla,
rastaan laululla ja
pienellä haukotouksella,
mutta voivat ne alkaa
toisinkin, riippuu siitä
millä jalalla nousee
sängystään
vanhemmiten ihminen
tottuu itseensä,
siksi hän ei välitä
pikkuseikoistaan,
niistä jotka aiheuttavat
toisissa aikamoisia katseita
ihminen ei ole
mestari missään
muussa kuin itsensä
arvioinneissa,
sillä
kun on hyvä tähtäin näkyvissä hän ylettyy mihin
vain,
kun taasen on mielen alamäki,
se johtaa rotkoon kurjimpaan,
vaikka hän elelisi ihan mukavan
tavallisesti
nykyisyydessään
orvot ja erakot
ovat jätetyt,siksi he
sivummalla kävelevät
mutta he näkevät enemmän, kuin he
joilla on toisin,
he näkevät ja tuntevat, sillä
heillä on hylättyjen aistit,
nuo itkun ja kaipauksen
kyynelten pisarat ain silmmissään
ihminen on aikansa
eläjä,
syntyjä ja muuksi maatuva,
hän on hetki,
itsensä retki ja sitten
alkaa seuraavat
ihminen on koulutettu nisäkäs,
kantapään kautta opetellut
maailmanvaltias,jolla ei ole
kuitenkaan
avaimia seuraavaan valtakuntaan,
vaan hän joutuu muitten rinnalle
koulittavaksi
maan multiin, josta aikanaan tulikin
ihminen on peilinsä
harhakuva,
sillä hän kuvittelee kuvastaan
enemmän
vähemmän, mitä todellisuus näyttää,
koska ihminen elää aina toisinkuin näyttää
niin vähän mun ääni
hädässäin kuului,
niin vähäsen
kipuni
muille tuntui,
siksi
jäin yksin, jäin kaikkien ulkopuolelle,
heidänkin joita ystäväksi sanotaan,
läheisiksi kutsutaan
jäin
mutta selvisin, selvisin
raadeltuna raatona,revittynä silppuna,
elämältäni kuolleena,eikä hyvänpäivän katsettakaan
nähnyt,
piruja vaan
mut niistä virkosin,
pienin vaivoin,itseäni kohentelin,
elämänkirjoihin kampesin,
arpiani peittelin,hyvinpäin katselin,
onneani siunailin,jäljellä oleviani halailin,
sillä kaivoin
kaivoin avukseni itsestäni perkeleenpojan,
tuon sisukkaan
luonteeni,umpiluuhun kaivautuneen
luonteeni,
elämäntuulissa kovettuneen
mieleni,
kivikoviksi kouritut nyrkkini ja revin
helvetistä itseni hyvempien luo
se matka oli
jumalattoman
pitkä matka,turha reissu,
harhaaskel
viettelysten luo, heidän, jotka eivät
tunnoissani hyviä olleetkaan,
vaan pahan esikoisia,
itsekkin siipirikkoisia
villejä paholaisen lähetteliäitä,
joiden silmissä hehkui helvetintuli
ymmärsin
joutuneeni viettelysten valtaan,
jossa olin pienenpieni
lankarulla jota nuo
tulisieluiset paholaiset pikkuisella
ajanviete pöydällä
pyöritelivät ja minä pyörin,
pyörin
ja hymyillen itkin
syys on pisaroita,
sateen jättämiä
lammikoita,muistoja
huomisia,
sillä syksy hiljentää
elämän ajattelemaan huomistaan,
pitkän talven peittäviä,
niitä näitä, jotta keväällä olisi mahdollisuus
laittaa syyspisarat luomiskuntoon,
vesilätäköt uimiskuntoon
köyhät ihmiset
tarvitsevat huomisia
elääkseen,
kun taas vauraammat
pärjäävät tämänpäiväisillään
ystävät tunnistaa
siintä,
etteivät he pidä suurta
ääntä,
vaan ovat lähellä tahi
kaukana, mutta aina
mielenpäällä
uljas mieli on
kaunista inhimillisyyttä,
sillä se ei ole tahriintunut
kauppojen kassalinjoilla,
koska se
loistaa elävien mielien
aatoksissa
ihminen muuttuu
sukupolvesta toiseen
egologisemmaksi,
mutta esi-isien tasoiseen
elämään emme taivutu,
sillä meillä on liikaa vaatteita
yllä
ihminen on nisäkäs,
niinkuin kaikki nelijalkaiset
kaksijalkaiset hyppelijät,
siksi meilläkin täytyy
olla oikeus loikkia
tiehemme, kun havaitsemme
itsemme kokoisen aukon
nykyisyydessämme
ihmiset ovat kauhian
näköisiä,
kun ovat suutuspäissään,
siksi heidät pitää kiertää
huomisen kautta
kiina valloittaa maailman
rahalla
luonnonvaroillaan, sekä
koollaan,
siksi sen ei tarvitse sotia käydä,
sillä siinä se olisi heikoimmillaan,
sillä sodissa kuolisivat uudet
mahdollisuudet
ihminen voi olla
itsenään enemmänkin,
mutta
hukkaan menis koko kallis
kehikko,
sillä ihmisen kannattaa ehdottomasti
pysyä itsessään,
juuri sen kokoisena kun on,
sillä jos liitokset rupee natisee,
niin aikamoinen rutina ja pauke
kuuluu syntysijoilleenkin
syys hiljentää
mielentienoot
luontovainiot ja
lomarannat,
jäljelle jää hetket
jolloin katsot pitkän talven
taa,
hetkiin jossa kevääsi vihertää
sodasta hyötyvät
vain yhteiskunnan päättäjät,
jotka eivät pysty päättämään,
avaamaan rauhan keinoin
aurinkoisempia ikkunoita
kansakunnalleen
monimutkaisiin
ongelmiin kannattaa
hakea ratkaisu lapsuudesta,
sillä kaikki tekniikkakin on ollut
aikanaan lapsi,
yhden johdonpätkän mittainen
maapallomme voisi paremmin,
jos tuulimyllyt pyörisivät,
tekniikka kävisi
sähköllä,
mutta
niist ei tykkää hatarat ihmiset,
nuo jokaaiheen valittajat,
jotka alittavat
alimmatkin vastarannankiisket vain siksi,
että itse tulisivat näkyviksi
joskus asioihin puuttuminen
kannattaa siirtää huomisiin,
sillä silloin ne eivät ole
tulikuumia
jos asiat vaikuttavat
ylipääsemättömiltä,
käännä ne ylösalaisin,
sillä usein siltä kantilta
pääsee etenemään
vihollisia ei kannata
ruokkia,
vaan tarjota heille
sovinnon kättä,
sillä vain siten he
vaimenevat
ihminen on
kokonaisuus,
siksi jos
jokin osasto reistailee,
kaikki paikat kitisee
natisee
sammaleet syntyvät
iän kanssa sinne missä
niillä on elämänhiljaisuutta,
melun varjopuolta,
sinne jossa ihminen kulkee
harvemmin
mitä vähemmän sulla on
hyvänpäivän tuttuja
sitä enemmän
sulla on
liikumatilaa,reviireitä joita
nuo hyväkkäät eivät ole omineet
karjalaiset ja savolaiset
ovat ihmisiä,
joiden kanssa
hankalammatkin tulevat toimeen
pohoolaiset ovat ykskantasta
väkkee, sillä he
isottelevat liikoja
hämäläiset eivät kerkiä
mihinkään,
eivät ees ihtensä luo
lappilaiset ovat erikoisinta väkkee,
mitä näkkee,
sillä he ryyppäävät yötäpäivää,
ainahin kaamoksessa,
naivat vaikka ihteensä,
mutta kunnioittavat porojaan,
sillä tuo elukka vettää heijät
pahuuden yöstä silloin kun kevät
valkenee
ihmisen ei kannata
olla muuta kuin itsensä,
varsinkaan silloin jos hän on
eläväistä sorttia
epäonnistunut ihminen
on enemmänkuin,
hän joika kävelee
toisten tasoittelemilla
teillä, sillä hän on joutunut
kumartumaan
ihmiset jotka ovat nousseet
suosta,
sieltä sysimustasta
silmäkkeestä,
ovat elämänmenestyjiä,
sillä he ovat nähneeet ja
kokeneet
onneksi olen
kristitty,
se joka kävi rippikoulun
ja pari kertaa sen jälkeen kirkossa,
sillä kun katson ordodoksi-pappeja
ne näyttävät sotaisilta,
putinin sotajoukkioilta
enkä minä tykkää sotia
ja vainota ihmisiä
siksi minulle tulee mieleen mikko juvan sanat:
paha pappi itsestään saarnaa
normaalit ihmiset
käyvät s-marketeissa,
sillä he haluavat mahdollisemman
kaukaa tuotettuja tavaroita,niitä joissa
on erikoisleimoja pakkaukset täynnä,
eikä niissä lue missään tapauksessa tuottajan
nimen kohdalla mitään suomalaista,
ei ainakaan tutun tuntuista
vähän erikoisemmat ihmiset
ostavat eväänsä
keskon liikkeistä, sillä siellä on joskus
lähituotteitakin, jotka eivät ole
salpietarilla kyllästettyjä
minä käyn kummassakin,
sillä minua juoksuttaa
nälkä ja vähänlainen
budjetti, joten
otan eväät ostoskoriin sieltä
mistä edullisimmin saan
usein minua närästää,
mutta omanipa on syy.
ihmisen ei kannata olla
poliittisesti kallellaan
mihinkään suuntaan,
vaan kannattaa tassutella
keskiviivalla,
sillä siitä on pisin matka
rotkoon
täydelliset ihmiset
ovat pikkutarkkoja,
niin tarkkoja,
etteivät irtoaskeleita ota,
saatikka ymmärrystä heitä
kohtaan jotka vähän
laveammin elelevät
jos arvalla valitset
päiväs
suunnan,
pääset tuulten kuljettamaks,
mut jos aamusta pitäen tähtäimessäs
on arjen työt,
oottaa sua tyynys tyytyväinen
ihminen ei ole perillä
koskaan,
ei edes silloin kun
hän
aukaisee viimeisen ovensa
ja huokaa,
vaan silloin hän hän on ainoastaan
yhden etapin loppupäässä,
sieltä mistä toinen alkaa
aina ei tarvitse ajatella,
vaan kävellä silmät ja korvat
auki,tunnot ja muut mukanaan
ja olla
mennä, mennä vain,
eikä sen enempää
rikolliset eivät tahdo,
että lapsensa seuraisivat
jalanjälkiään,
sillä he tietävät miltä
tuntuu olla itselleen
olematon
ajat ja tavat muuttuvat
yhden sukupolven sisälläkin,
siksi ihmisen on hyvä olla
taipuvainen
aina kaikki ei ole
mallillaan,
vaan niin ja näin,
etkä sinäkään
siellä main,
siksi aina ei tarvitse elää
viivasuorasti,
nuhteettoman tuntuisasti, vaan antaa ajan kuljettaa,
öitten tyynyttää,
aamujen saapua,
niin kyllä asiat siitä aloilleen mukautuu
rotat ovat ihmisiä viisaampia,
mutta eivät hekään
pysty vastustamaan
maukkaita
ansapaloja
rikolliset tarvitsevat
demokratiaa,
demokratia ei heitä,
sillä he eivät maksa
veroja
kaikkea ei kannata tietää,
ei ainakaan ikäviä,
liian hyviäkään,
sillä ne ovat elämänarjen
ääripäitä
on parempi,
että hymyilet enemmän
kuin
synkistelet,
mutta on vielläkin mahtavampaa,
jos tanssitat elämääsi sielläkin, jossa
on vain harmaita seiniä
hetkiä,
joissa ei toivonkipinääkään
ihminen joka
on kolunnut elämän
synkimmät kolkat,
ymmärtää mitä merkitsee
hetket jolloin ei tarvitse taistella
olemassaolostaan
rahalla saa melkein mitä
vaan,
mutta onneen ja rakkauteen
tarvitaan
sielunsympatiaa, niitä tuhansia hyviä
katseita,
lempeitä ja kohtalokkaita
sattumuksia, joissa rahalla ei ole mitään
merkitystä,sillä raha on kulutustavaran vaihtoväline,
onni ja rakkaus taasen sydäntenvälinen,
hetki ja tunne, joita voi tavoittaa vain yhteisillä
katseilla
ihminen on elämänhauras,
niin hentoinen,että
hän ei kestä
itseään,
siksi ihmisen tulee vahvistuttaa itseään
jokapäiväisesti myös hetkissä jotka
eivät tunnu mukavan arkisilta,
jokapäiväisiltä,
sillä vain karaistunut ihminen kestää
elämää joka ei aina myötätuulissa purjehdi
menestyksen paras mittari
on
hyvä mieli,
semmoinen mieli, joka
säteilee vapautta,
sitä vapautta jota ei aitauta pienet,
eikä suuret huolet,
sillä se mieli on vapauden tuulissa
tuuditettu,hyvillämielin saavutettu
älä kuuntele
yhtä ääntä,
vaan kuuntele kaikkia
sointuja,risahduksia,
niitä näitä,
jotka eivät kiireen ensimmäisinä kuulu,
sillä heillä on enemmän kerrottavaa,
tärkeämpää virkottavaa
ihminen voi muuttaa
tapojaan,
siksi kaikki ei ole
lopuillaan,
vaan meillä on mahdollisuus
antaa huomisillemme tilaisuus
elää kestävämmin
huominen on
yön jälkeen,
se alkaa heti aamusta ja
jatkuu iltahämäriin,
kunnes väsähtää
ja käy yöpuulleen
viro oli ennen
osa
venäjänmaata,
sitten se päätti etsiä uuden
suojapaikan ja liittyi natoon
nyt heillä menee hyvin,
sillä nyt ei tarvitse
joka jutun petään kysellä
moskovasta lupalappuja,
elämänohjeita
virolaiset työskentelevät
mieluusti nykyään ulkomailla
ja mussuttelevat etelänhedelmiä,
sillä ennen natoa heillä ei ollut
näitäkään herkkuja
suureksi herraksi
pääsee vain jos.ymmärtää avaruuden
salaisuuksia,
pimeitten aukkojen syvyysteorioita,
kauniiden tähtien loistokkuutta,
kuutaman unelmointii
kaikki muut herrat ovat
pilipalipoikia,
jotka ovat olevinaan
jotain lakerikengissään
suuret herrat eivät
paljon naureskele,
sillä heiltä on hymy hyytynyt
tutkiessaan pimeiden aukkojen
merkitystä maailman kaikkeudelle
bussikuskin homma
on
vaivatonta työtä,
sillä siinä ei tarvitse
heilua sinne tänne
vaan istua penkillään ja tarkkailla
maisemia.
siitä saa palkkaakin ja
ihmisten katseita osakseen.
bussikuskiksi kannattaa
hakeutua sellaisten
ihmisten, jotka
eivät hermostu pienistä
isommistakaan,
vaan tahtovat
ajella ees taas
maaseudulla kukkuu
käki,
sieltä myös harvenee
väki,
sillä moni ihminen
näki
kaupunkireissullaan kuinka
ihmiset elävät hyvin, vaikka
heillä ei ole känsäsiä kouriakaan,
mutta käki pysyy iätajat
ikimetsän kuusikossaan,
munii muitten pesään
ja huutelee aamuin illoin
heti,
etenkin silloin, kun se
uuven aamun ja illan
ensisäteen näki
maailmantähdeksi ei kannata
pyrkiä,
sillä silloin häviävät monet
tavalliset päivät
hetket jolloin hymyilet
enemmän
ihmisen kannattaa
varoa kuormittamasta
itseään liikaa,
henkisesti,
sillä sen purkaminen on hidasta ja
aikaa vievää hommaa
jos järjen voimalla
eläisimme,
olisimme aikalailla
harmaata sakkii,
mutta onneksi tunteet
värittävät jonkinverran mielen
mahtii
eurooppa on jälleen
paljon edessä,
toivotaan, että järki voittaa
sielläkin päässä,
missä se tuntuu nyt eniten
tunteilevan
aavistelevat ihmiset
vilkuilevat
tuontuosta
ympärilleen,kääntelevät
asioita,
rypistelevät ja helisyttelevät,
eivätkä usko yhtä totuutta,
tuskin viimeistäkään
joutavanpäiväiset asiat
täyttävät
päiväni,
mutta on niillä
puolensakkin,
sillä muuten seikkailisin
siellä täällä
onnea et voi
kylvää niittää,
vaan poimia yksi kerrallaan,
sattumalta, sillä onni ei kuki
jokahetken reunassa, vaan siellä täällä
asioita ei kannata
isostella
pienennellä,
vaan pitää ne kokoisenaan,
ainakin ne joihin halutaan
tarttua kiinni
ihmiset haluavat mukavuutta,
mukavuutta joka tuotetaan
kestämättömästi,
ympäristöä tuhoavasti,
siksi kannattaa joskus
katsoa lasten lasten silmiin
ja ajatella heidän huomistaan
sodat kylvävät
vihaa,
siksi sitä ei kannata kylvää,
sillä vihan hedelmä ei maisu
edes kylväjälleen
sodat tappavat syyttömiä
ihmisiä ja ikuisia asioita,
ne tuhoavat kauniita esineitä
pyhiä ja arkisia,
siksi sodat eivät ole hyviä
hällekkään
ihminen rakentuu elämänsä
varrella,
muovautuen päiviensä
päästä,
karaistuu kokemustensa
arvista,
siksi ihminen on luonnonluomista
kehityskelpoisin,
myös hyviin,
myös niihin kestävänkehityksen toimintoihin,
jotka tarjoavat myöhemmille ihmisille
mahdollisuuden
ikävät eivät naurata,
hyvinvoinnita,
eivät,vaan vievät tilaa
joustavimmilta,
niiltä tavallisilta, jotka eivät tee
kipeitä
rakasta minua
rakasta etenkin silloin, kun
kun olen surun ja itkun
syvimmillä,
silloin, kun elämäntuulet myrskyttävät
enkä saa otetta nykyisyydestäni,
rakasta silloin,
rakasta aina, ainakin silloin
vaikka kaikki ihmiset olisivat
hyviä,
joku olisi toistaan
huonompi jota toinen
taas tuudittelisi,
mielensä pahoittelisi,
ohimennen kiertelisi,
sillä ihminen on luotu kerralta
eläväksi, siksi häntä ei kiinnosta
muitten kohtalo,
paitsi siinä tapauksessa
jos ne hipaisevat hänen elämäänsä
orjat olivat
columbuksen aikoihin
etuoikeutetussa asemassa,
sillä heidän ei tarvinnut palvella
kuin yhtä herraa,
tänään on toisin, vaikkei yhtään
näkyvää kahlettakaan,sillä olemme itse
aikatauluttaneet itsemme markkinataludelle
ihmiset valehtelevat
ensin itselleen,
sitten toisille,
jotta tulisivat
vakuuttuneimmaksi
~hölynpölystään
vakuuttelijat valehtelevat,
liioittelevat ja kauppaavat
turhaa,
kuntaas hyvät tavarat
palvelut
puhuvat puolestaan
ihmisissä piilee rikollisuutta,
pientä,isoa,näpistelijää,
koska osa ihmisestä elää
viellä aikojen alun
meiningeissä,
siellä missä kaiken näkemänsä
sai ottaa talteen
elintasoa ei kanata
korottaa
normaalien yläpuolelle,
koska silloin sulla on enemmän
huolehdíttavaa,
joka suuntaan suunnattavaa
ennusteltavaa,etkä yllä kaikkeen
mitä olet
ole hetkinen,
ainokainen,
sillä kaikki muu on liikaa,
ole
kosketuksesi verran
tuoksusi ja silmies loisteen
verran,
sillä kaikki muu on liikaa,
minulle elämänmenijälle joka ei
voi pysähtyä
ihminen on
toisistaan itänyt,
vuosituhansiksi jalostunut
juurensa laajalle levittänyt,
mutta yhä hän on
itsensä näköinen
tapainen
itämeri on
meri,
jolla on monet rannat,
kansakunnat ja eilisten
huomiset,
siksi rannoillaan elävät ihmiset
katsovat tavantakaa vastarannalle,
jossa ystävä vilkuttaa
maailman merillä
tuulet tuulettavat
vieraat heiluttelevat
mutta yhteinen pohjantähti
on johtotähti,
rakkaiden rantojemme lähetti
joka hohtaa myrsyjenkin silmässä
karujen vaahtopäiden aallokossa,
jos vain pidät mieles
aurinkoisena
aatokseis tähtikirkkaana
alussa ja lopussa
ihmisen vauhti on
hitaimmillaan,
mutta alun ja ennen lopunalkua
vauhti on
tuulispään kokoista
viro
laulujen ja tuhansien
ilonsurujen
maa
kansakunta jossa avautuu
ihmiskunnan teot
hyvät ja petolliset,
siksi täällä ollaan herkänmielellä
yötpäivät,
hetketkin jolloin voisi ottaa
rennommin,
siksi ihmiset kysyvät toisiltaan
tavantakaa
kuinka voit,
olemmeko viellä olemassa
keskiaika on linnoittunut
tallinnaan,
muistoittanut ajan jolloin
ihminen oli nuori
ja eteenpäin ryntäävä,
tänään täällä huokuu huominen,
kaiken mahdollisuus
mahdottomuus, mutta ihmisten laulu
yhäkin soi kauniisti
vanhanajan muistoista,jotka patsaina
muistuttavat eilisistä
neuvostoliiton aika
rapistuu tallinnassa,
ihmisten katseissa on
toivonsäde
huomisenvalonpisara,
siksi täällä ihmiset nauravat
elämäänsä hyväilevät,
eikä kellään kaunaista mieltä
tallinna tarjoaa
nykyisyyttä
muistoja,elämänsäveliä
joilla on inhimillinen
lauluääni
olemme ihmisiä
kaikki, vaikka niin ei aina
tunnu,
kaikki vähemmät ja isommat
värikkäämmät
kalpemat
olemme,vaikka siltä ei aina
tunnu
monet asiat kukkivat
vasta
syksynsä jälkeen,
sillä silloin kiire on
vienyt turhanjoutavat
ja jäljellä on vain
tummanpuhuva yötaivas
tuhannet tähdet ja täysikuu,
eikä yhtään joutavan ääntä
myöhästelijöillä ei ole
ajan minuuttiviisaria,
siksi he myöhästyvät
ja syövät toisiltaan aikaa
ei ole yhtään asiaa,
joka ei olisi
sukulaisesi,
ei yhtään, sillä kaikki me olemme
toistemme aikaansaamia
jos ylität itsesi
silloin kun olet alimmillasi,
olet elämänmestari,
jolle maanantaitkin ovat
juhlapäiviä
ihminen ei nuorru
vanhetessaan,
mutta hänestä
häippäsee pois tekemisten
tekemiset, joten hänestä
huokuu kaikki ulottuvuus,
ne elämän napanuorat jotka ovat
kiinnittäneet hänet
milloin
mihinkin
tavallinen elämä ei tarvitse
ylitsevuotavia
sanoja,
mahtavia elämänliikkeitä,
vaan sopeutuneita
hetkiä
tummanpuhuvia mietteitä,
sillä ne syttyvät
tavallisuudesta,arjen aamuista,
unelmista
jotka hipaisevat ohimennen
ihminen on
elämänsä aikana
eilistään vahvempi
monimutkaisempi,vanhempi
muttei koskaan eilistään kauniinpi
onni on
hetki,tuokion verran,
sitten se arkipäivistyy
tavallisiksi tupaantuu,
siksi sen liekki ei saa
mieltä tanssimaan, kuten
teki tullessaan, sillä
ihminen nurkkasokeutuu,
olemassaolevaan mukautuu
ihminen on yksilö,
joka elää elämäänsä
yhteisöissä, sillä se tuottaa vähemmällä
vaivalla
enemmän, sillä onhan sillä enemmänkuin
kaksi jalkaa,kaksi kättä ja yhdet aivot, siksi
uhmiskunta on menestynyt muita luonnikkaita
etevämmiksi,
mutta meillä on myös heikkoutemme,
sillä kulutamme enemmänkuin tienaamme ja se tie ei johda
kestävänkehityksen tielle,vaan ympäristöongelmiin, joista hyvinvointimme
mahdollistuu
nykyisyys oli aikanaan
nykyisten siirtolaisten
näköinen
kokoinen ja pelokas,
kunnes saimme jalansijan
ja asettuimme aloillemme
silloin siirtolaisuutta tuotti
ympäristöongelmat,
kuten nytkin
tänään ihmiskunnalla ei ole
paikkaa mihin siirtyyä,
sillä olemme kaiket kolunneet
asuttaneet,
siksi meidän tulee elää
kestävämmin
valtioitten
tukema rasismi johtaa
pahimpiin kuin aseenpiippu,
koska sillä on yhteiskuntiensa tuki
siksi suomen ei pidä
lähteä
tälle kauhialle tielle,
joka toteutuessaan
johtaa ihmismielen kauheimpiin
maahantulopolitiikka perustukoon
tasapuolisesti niin ettemme tarjoaisi
ilmaisia oleskelupaikkoja, vaan mahdollisuuksia
toteuttaa
työllistää
hyvinvoinnittaa itseään
perhettään,
sillä se johtaa kaikkien parhaaksi,
eikä siinä kysellä ihonvärejä,
vaan kohdellaan ihmisiä ihmisinä
sodasta selviävät hengissä
he
jotka pystyvät
uudelleen syntymään,
kaikki muut ovat kuolleet
elävätkin
nälkäisenä ei nukuta,
eikä varsinkaan
elämännälkäisenä, siksi pyörin ja hyörin,
mutta heti aamusta lähden kyllästämään
nälkääni,
heti aamiaisen jälkeen
järvenselkä on
tyyni ja huokailevan
kahisevainen,sillä kaislikot halaavat
toisiaan,
lumpeenlehdet kannattelevat
väsyneitä vesisirkkoja,
noita pitkänpäivän luistelijoita,
joita ei upota, vaikka tekisivät veen pinnalla
piruletteja,kaksoisshultseja,
kuvioita, joista ei synny laineen lainetta,
ei samanlaisia ympyröitä,
joita tulee kun tökkään
sormeni tyynen veden pintaan
soutelen,
en mihinkään,
vaan kuuntelen tyynten ääniä,
haistelen järven tuoksuja,
katselen pilviä, jotka tanssittavat
lintusii, noita tuhannen elämänsä liitäjäisii
olen onnellinen,
vaikken tiedä miksi,
tahi juuri siksi
kun teet työtä itseäsi
enemmän
väsyt ja vähennyt,etkä enää näe elämässäsi
kevään aamuja
hetkien kukkasia jotka saavat mielesi
tanssimaan
elämääsi halaamaan
ihmisen ei tarvitse
menestyä maailmanääriin,
vaan riittää,
kun saat itsesi hymyilemään,
hyvinpäin katsomaan
älä ole onnesi
palvelija,jonninjoutava
kerjäläinen,
vaan ole itsesi herra,
kaikkien kipujen hallitsija
kärsijä,
sillä
vain siten
näet aamut ja illat,
kivut ja helpommat
vaikka olen maailmat
kulkenut,
tuhannesti uusiin mennyt,
olen aina elämänkevyesti
jalkani kotikynnykselleni
nostanut,
sillä koti on aina ollut mun pesä,
se paikka josta lähden
tuun,
niinkuin luontolintu liitäväinen,
joka keväinen tuliainenn,
syksyn poispäinmenijä
en halua olla elämänviisas
vaan hetkieni kokoinen,
sillä mitä minä
kaikilla tekisin,
kun en tahdo aina itseänikään
ymmärtää
älä etsi
itseäsi muista,
älä kaivele vaivojasi
heistä,
vaan tervehdi kaikkia iloisesti
että ovat
mallinasi
hiljaisuus tuo luokseen
äänet
sanomattomat,
eikä se riehu kylillä,
on vain
ja katselee huomista
yhden jälkeen tulevat
seuraavat,
niitä voi yhteenlaskea
vähennellä
kertoa ja jaeskella, sekä
puolitella
jäännöstellä,
haeskella,
siksi matematiikka on kaikista
koulun lukusi
aineista yksinkertaisin
jokainen meistä haaveilee
olevansa enemmän kuin
peili näyttää,
mutta se kuva on
pinnallista, sillä se ei näytä
mitä on
takataskussamme
älä punnitse
hyviä ja pahoja
viallisella mitalla,
sillä ne tarvitsevat
oikeat mittasuhteet
pärjätäkseen kanssasi
en oppinut elämään
uusia keväitä
havaitsemaan,
sillä
enhän ollut
elämänvahvakaan,
siksi sanon näkemiin,
vaikkei ketään ollutkaan
älä kuole tänään
elä silloinkaan,
vaan jää viellä aamuksi
jotta voisimme katsoa aamuaurinkoa
sen sen takana leijailevia pilviä
ei ole kivaa jos aina
on naarattaa,
sillä silloin jäät
pois elämän enimmistä,
niistä joista kasvaa
huominen
katse on kaikkein nopein,
sillä se ehtii
sanojakin ennen,
mikäli
katsoo kohtisuoraan,
eikä kengän kärkiään
tuumaustauot
ovat suuria tekijöitä
lopputuloksessa,
koska silĺoin neulotaan
seulotaan
asioiden
teoksien lopullinen
muoto ja kestävyys,
sillä ilman tuumaustaukoa tuotteet
asiat syntyvät pulkkitavarana,
jotka kestävät hetkiään vähemmän
siel ihmisen on
hyvä olla,
missä ei ole nälkä eikä vilu ja josta
pääsee joka suuntaan
kävelemällä
ees taas
joka on sisustanut itsensä
kaupunkeihin,
hienoihin pytinkeihin,
heihin
niihin,joissa hän rapistuu,
sillä siellä hän ei voi taivutella luontonsa kaa,
ei kaatuilla myrskynsilmässä,
hymyillä tyyneimmillä,
sillä kaupungit tarvitsevat
hiljaisia olijoita
maailma on täynnä
ihmeitä,
ihmeitä joita
ihminen on rakennellut
kun käyt ihmisten ihmeissä,
tulet kerralla
täytetyksi,
mutta kun poikkeat
luontoon,
ikimetsiin,sinne jonne luonto on
sommitelut ihmeitään,
käyt toistekkin, sillä sieltä löydät
enemmän kuin eilen,sillä luonto sommittelee
kaiken hetki aamusta alkaen
kun olet lomalla
ei sulla ole
kalenteripäiviä,
vaan hetkiä,
jotka alkavat aamusta,
päättyen yön tyynyttämään hetkeen,
alkaekseen aamusta uudelleen,
niin kauan uudelleen, kunnes
herätyskello soi töihin
kouluihin,
arkeen
susi on
metsiemme yksinäisin,
sillä hällä ei ole kavereita kuin
heimossaan,
sillä sudella on sama inhottava
tapa kuin ihmiselläkin,
että se pistää poskeensa kaiken
eteensä sattuvan,
jos vain siihen kyntensä yltää
kesän jälkeen saapuvat
puolukat ja mustikat,
herkulliset sienet
karpalot ja hillat,
syksyiset tähtiyöt,
joissa tuoksuu elämän valo
ja pienemmät ilonaiheet
silloin ei enää olla
puolialastommii,
sillä itikat parveiloo ympärilläin,
paarmat ahneimmillaan
syksyllä saapastellaan,
lätsäytellään
vesilätäköitä ja muistellaan
kevään kauniita hetkiä,
kesätuulten huminoit,
niitä näitä joita ei ny enää
näillä,eikä muillakaan halmeil
näy,
sillä syksy on pisaroittamut
mielenmaiseman
kiiski on
pikkunen kala,
mutta sillä on hirmusesti
luonnetta,
siksi mieluimmin ahven saisi
onkeeni napata
rimaa hipoen menestyneet
ihmiset olevat
elämänpärjääjiä,
sillä he ylittävät sen
mikä on ylitettävissä
ihmisen erottaa
eläimistä se että
ensimmäisenä sanotut
tykkäävät käydä
eläintarhoissa,siellä missä
viimeiset ovat näytillä
et tartte tuhatta tuttua,
muutamii vähempii,
enempii
jotta tulisit
toimeen yksinäiskin,
koska
sillä tarvitset ainoastaan
itsesi tullaksesi toimeen
ihtes kaa, sekä
hyvät jalat
ja tasatahtiin sykkivän sydämmen
selkälihakset ja
ennenkailkea virkiän mielen,
sen joka uskaltaa kurkkia kurjuuksienkin
yli,
lämmitellä sylissäs hyvillä hetkillä
ja olla muuten vaan seuranas
yksin pärjäät
sen matkan,
kun jalkas kantavat,
sen jälkeen tarvitset
tukijaa,
siksi huolehdi kiireittes
hetkillä myös huomisista,
niistä kuvioista
jolloin vauhtis hiljenee
ei aina tarvitse olla
täydellinen,
tuskin koskaan, sillä silloin ihmisellä on itseensä
täyttövaraa
työajalla olet
työelämälakien
suojeluksessa,tessien
varjeluksessa,
mutta työttömänä olet
ihminen jota ei edes herra
seuraa
kun turhantärkeät
pääsevät valkankahvaan,
niin silloin ei synny
yhtään merkittävää,
eikä vähäistä
enempää
jokainen aamu aukeaa
entisistä,
niistä samoista yöksi nukukahtavaisista,
niistä näistä
eilisten tavallisista, arkisista,
tahi vähemmän olleista
aamu onkuin ihmislapsi,
kevään ensimmäinen kasvi,
lintusten lauluset,
huuhkajan huhuilut,
utuinen,elämänhymyileväinen,
herkkä hetki, joka ensitöikseen kurkistaa
verhonrakosesta
jos vaihtoehtoja ei ole,
niin silloin aukeaa
yksinäinen tie,
sillä jos vapaus puuttuu,
puuttuu hymy ja pidempi tie
luonnonkukat ovat viattoman
kauniita,sillä
nehän ovat kesäniityn
kasvatteja,elämäntuulten
tuulettamia,
jokaiseen ilmansuuntaan taipuvia,
hyväntuulisia,
heitä joiden kukassaan
kaikki perhosetkin viihtyvät,
ihmisteen katseet koskettavat
ennenvanhaan maantiet olivat
hiekkateitä ja pitkiä,
usein niiden varrella oli
maitolaitureita
ja maatiloja, joista kuului elämänääniä.
silloin oli elämä rauhallisempaa,
vaikka töitä oli enemmän,
sillä kaikki tiesivät, etteivät
työt mihinkään karkaa
tänään maantiet ovat asfaltoituja
ja kuoppasia,
eikä shkötolppiakaan,
maitolaitureita,
maatiloja,
on vaan kylmä tie
joka johonkin vie
maailmanääriin ei kannata
mennä
kartoittamaan itseään,
sillä on tuloksekkaampaa
katsella rastejaan lähempää
asiat voit sanoa
nyt
tahi vähitellen
nyt sanotut eivät tarvitse
myöhempiä,
vaan avautuvat ensikatseella,
myöhemmin kerrotut
sitovat muutakin elämää
vyötärölles
aina kannattaa sanoa,
sillä siint hänkin
aavistaa seuraavat,
kun taas
tuppisuut vasta piirtelevät
itsestään muotokuvaa
päämäääriin saavutaan
usein vaiherikkaitten
polkujen kautta,
sillä suoraa tietä sinne ei ole
edes
onnettarella
kaikki asiat eivät
mahdu esintymään
samaan aikaan,
siksi muut myöhemmin,
jotkut jopa vuosien
päästä
maailman talouden
kannalta on vähemmän
tärkeää paljonko kulutat,
mutta se mitä kulutat on
merkittävämpää
asiat kääntyneet
syksyyn
hiljenneet
askeleet lyhenneet ja äänet
vaimentuneet,sillä eihän enää lintusten
keväisiä lauluakaan,heinäntupsua, joka morjenstaa
ensikerran kevätauringolle,
on vain ohikulkevia ihmisiä,
heitä joiden autonsa eivät
ole keväiseen tapaan täyteen pakattu,
eikä ilonmielet nuole auton ikunoitakaan
punkaharjun kunigattarella
on
kaunis kolttu yllään,
somistuen kaniiseen harjuun,
puhtaisiin vesistöihinsä,
sinitaivaan luonnolisuuteen,
niit joita
luoteistuuli tuulettelee
oopperajuhlat aarioituu,
maailman suurin puukirkko
edukseen sävyttyy
älä erottele ihmistä
ulkoisten seikkojen vuoksi,
äläkkä muittenkaan, sillä
me kaikki olemme ihmisiä,
isommat ja vähemmät,
vaatimattomat ja eloisammat
ne jotka sortuvat
rikollisuuden poluille,
tuomittakoon saman
oikeudenkäytännön mukaisesti,
joka koskee kakkia,
niin vaatimattomia kuin eloisempiakin
suomi ei olisi tämännäköinen kuin mitä olemme
ilman ihmisiä, jotka ovat tulleet muualta,
siksi antakaamme tulevaisuutemme liehua
siniristilipun tahtiin, sillä se liehuu vapauden
ja tasaarvoisuuden tähden
hyviinkään tavoitteisiin
ei kannata kiivetä
vääryyden kautta,
sillä jäljet jäävät
ja edustavat hyväntekijää
pahuuden alttarilla
elämässä on paljon
sattumankauppaa,
sillä kaikkea ei voi
ennalta suunnitella,
sillä ihminen ei yllä
kuin nykyisyyteensä
muistot elävät
elävät jos ovat eläneet,
vaikuttaneet elämääsi,
muuten ne ovat vain eilisiä
menneitä
heitä
joiden kanssa elit,
muttet tavannut
ystävällisyys
säteilee
huomisten ylitsekkin,
sillä se ei valikoi
ihmisiä,
eikä heidän tunnelmiaan
jos suomessa ei olisi
yhtään
heitä,
joiden sukujuuret ovat
muualla,
ei meillä olisi nykyisyyden kaltaista
olemassaoloa,
eikä kalevalakaan avautuisi
alkua pidemmälle
suomessa on
hallitus,
joka elää kaksilla kasvoilla,
ajelee kaksilla rattailla,
eikä kummassakaan
siedetä vähemmistöjä
kaikki mikä on
ennalta syötä,
kertaalleen käytetty
on huomisen herkkua,
sillä kierrätyksen kautta
laatu senkuin paranee
ihmisen ei kannata ostaa
itseään,
sillä sen ehostamiseen
uppoaisi elinikä,
vaan hänen kannattaa katsella
sinnepäin, jossa ihmisellä ei ole
karsijan katsetta ohimoissaan
tavallinen ihminen
on
niinkuin sinä ja minä,
ihan samoja eläväisiä,
mutta toiset vaan koristelevat
itsensä vetävämmiksi
kesälomani ensimmäisenä päivänä
olen vasta tunnustellut asioita,
tehnyt niitä näitä
kunnes tulee hiki,siksi
lopetan sen projektin siihen paikkaan
ja siirryn seuraavaan,
mutta jokaisessa muussakin
hommassa tulee,
hien hiostava fiilinki ja paarmat kylkiäisinä,
joten kyllä arkiduuneissa on puolensakkin
asiat sujuvat
vaikka olisi
maailman suurimmat vuoret
eessä,
jos olet niin päättänyt,
sillä oma tahto on kaikista
vahvin
jos elämässä ei ois
tapahtumii,
myö hapannuttaisiin,
pää alapäin käveltäis,
eikä ois aatoksen aatosta,
ei etteen eikä taakse,
sillä kaikki päivät oisivat
yhtä pötköö
ohikulkijat puhuvat
seläntakkaa
raakuuksii
kypsymättömii,
kun taas portista sisääntulijat
kestityksen jälkeen
mauttomii
ihmisestä ei peruskorjattunakaan
tulisi uutta ja hyväntuulista
ihmistä,
siksi luoja päätti, että uusi ihminen
syntyy
kahdesta aikaisemmasta
kesä on
talvien välinen
hetki
retki jolloin ollaan
väljemmin,vapaammin ja katsellaan
enempi ulos kuin sisäänpäin,
sillä luonnonvalo saa meidät hymyilemään
avarammin ajattelemaan
hyvyys vie pidemmälle
kuin
kelmien metkut,
sillä ne voivat pysähtyä siellä
täällä, kuntaas kelmit
vain varkahien luvilla
jos sua ajaletuttaa,
muttei ajeluta,
olet melkovarmasti
elämänmietiskelijä,
et kuleksija,
siksi olet näinollen sisätyyppi,
jota ei hetken hurmat valloita,
vaan pitkänmatkan näkymät
jos ihmisellä ei ole
menneisyyttä
hän on nuori,
elämän vastaalkaja,
tahi sitten hän on
peräkammarin poika
ihminen juurtuu
kahesta ihimisestä ja
heidän aikaisemmistaan,
siksi
syntyvä ihminen on
jokasortin kantaja ja syytön
kunnes toisin todistetaan
ihminen ei
puhu toiselleen suullisesti,
vaan viestimien kautta,
siksi he eivät tavoita toistensa
syvintä
ennen kaupungit olivat
pieniä
maaseudut suuria,
valtameret mahtavia ja tenojoki
kalaisa,
nyt osat vaihtuneet ja elämä
pienentynyt
silloin kun keinoäly
on viisaampi kuin
luojansa,
olemne tunteittomilla teillä,
teillä jossa ihminen on
koneen orja
putin kyttäilee
bildeniä
kaivopuistossa,
sillä hää ei voi olla
näkyvillä, koska hänestä
on kansaivälinen pidätysmääräys
ihminen on luomakunnalle
hyttysen vertainen,
aikansa inisijä
ja sitten nirri pois,
mutta toisesta jää haitallisemmat
jäljet ja sehän luomakunnan suunnittelijaa
sapettaa
haapapuu
tikanpojan pesimäpuu
kolopuu,joka kevähällä
viimeiseksi suvipuvun yllensä
nakkaa, syksyntullen viimeiseksi nurkkaan
pakkaa,
sillä hää ei turhuuksien kanssa hätilöi
ihmisen elontiellä
on ylä ja alamäkii
tasasii, siksi
niitä täytyy talsii sovun tasatahtiin,
jotta pääsis elämänsä
mahtiin,joit
vois viettää kotopirtin suojis,
suulis ja samal tiel
juua maukasta sahtii,
kun pohtii syntyjä syvii
onnemme jyvvii
sillä kunnon sahti haihuttaa huolet
ja turhat talsimiset
ulkohuusiin
lomalla pitäisi olla
lomaasennossa
mielellä,
mutta usein sitä yllättää itsensä
rakennustelineiltä,
ojien pohjia kaivelemassa,
puita kaatelemassa
karsimassa,
uusia juttuja suunnittelemassa,
kunnes tajuaa,
että huomenna oikeisiin töihin
se hetki ei hymyilytä,
paitsi jonkinmoista lohtua luo tietoisuus,
että pääsee irti pakkotöistä, jossa ei edes
vuosilomia, vaan känsäiset kädet,
itikoitten syömät sääret,
ahavoituneet poskipäät ja vasaralla
mustatut peukalonkynnet
aamu herää
hissukseen,
sillä pitkä yö vetää viel
puoleensa,
eikä kukkokaan ole
kiekassut,janojaan herätellyt,
siksi venyttelen,
peittoani kohentelen,
tyynylläni tyynyttelen viellä
hetkosen
maaseutumme autioituu,
sillä siellä viljellyt
ovat kalliimpia kuin muualta
tuodut,
mutta yksi hyvä juttu on,
että nyt
luonto saa hetken levähtää,
sen hetken, ennenkuin perikunnat aukkohakkaavat
perämetsät,
ne isiensä viimeiset
ihmiset matkivat toisiaan,
siksi ovat mitä ovat,
paitsi he jotka
seuraavat
vain
itseään
tuulimyllyt pelastavat
padasjoenkunnan
huomiset,
sillä
itse he eivät siihen pysty,
eivätkä ihmeet kykene
marinin hallitus
ei pystynyt puolustamaan
saamelaisia,
evontiedekansallispuistohanketta,
...pystyykä orpon ???
olemme natossa,
putin ei,
siksi häntä kismittää,
sillä hän on menettänyt uskollisemman
myötäilijänsä
usa on siint
hyvä maa että
sinne pääsee tavallisetkin,
poispäinkin,
mutta putinin maahan
ei vapauskaan halua,
sillä siellä se sidotaan
navylnyn sellikaveriksi
ihmisen ei tarvitse
olla itseään enempää
vähempää, vaan itsensä
kokoinen
tapainen, juuri semmoinen
joita hän itsekkin ihannoi
entiset ovat
aikoja joiden kautta
nykyisyys avautuu, sillä
ilman niitä meillä ei olisi
yhtään aamua
yhtämieltä kannattaa
olla vain silloin kun
sitä ollaan,
kaikki muut ovat marionettien
touhuu
kun kahtelen luontometsää,
näen ja tunnen siellä
täällä
elämän harmoniaa,
heitä näitä joita ei
nimettykkään,
puistoihin levittyjäkään,
sillä he ovat juurtuneet tänne,
luontoäiteensä puutarhaan,
jossa juokseva vesi sataa
taivahalta,
luonnonpuro vie sen metsälampeen,
eikä siinä sen kummempia viemäreitä,
salaojiakaan,
vaan luonnon sammal
peittonaan
ohuesti ajatellut
ovat
tyhjänlätinöitä,
mutta
pitemmälle aatellut ovat
jalostuskelpoisia
ihminen tarvitsee
itsensä huoltamiseen vain
itsensä,
muut bersonal treinerit
kyntävät vain rahasi ja
mielialasi
ihmiset ovat nykyään
yksilöityneet,
siksi heitä ei voi
aitauttaa laumana laitumille,
vaan joutuvat yksitellen
riipuun
ei mua häikäise
elämänvalot, vaan
kurjuuden lyhdyt,
joissa valokin syttyy
hyvän nähdessään
elämä on nykyään niin
vaivatonta,
ettei ihmisen kannata
kasvaa aikuiseksi, vaan
riittää se kehitysvaihe jolloin
pystyy tilailemaan verkkokaupasta
ihmiset riitelevät
ahneuksissaan,
sillä tällä tavoin
he yrittävät
varastaa riitakumppaniltaan
viimeisen sanan
pikaruokalat syöttävät
ihmiset veteliksi,
sillä he lisäävät annoksiinsa
herkullisia mausteita,
jotka laittavat annoksen
maistumaan,
vaikka itseasiassa
ne tekevät ihmisestä ympäripyöreitä,
lippalakkisia nojailijoita
kun pyrit elämässäsi
hyviin tekoihin,
huomaat että
ne synnyttävät jo puolivalmiinakin
hyvänmielentuulia
ihmisessä on paljon
hauraita osia,
jotkut eivät osia ollenkaan,
vaan tunteita,
noita elämän
hyväntuulen lähteitä
mehiläiset ovat
kukasta kukkaan
liitelijöitä,
makian hunajan tuottajia,
siksi niitä tulisi vain
katseilla silitellä
ihminen ei tule
itseksekseen vain olemalla,
vaan sinne tänne menemällä
tekemällä
kulmikkaita paikkoja kiertelemällä,
vaaranpaikkoja varomalla,
sillä se tekee elämänkipeää jos jatkuvasti
olet haavoittunut,
paikoillesi valjastettu
onni tulee pienistä
asioista,
tavallisista,
ne myös
viihtyvät paremmin luonasi,
kuin sattumalta osuneet
tilapäiset ja tyhjänpäiset
kesällä voi hypätä
huoletta
aijan yli, käyvä uimassa
metsälammessa,
jutella siellä uivien sirkkojen kaa,
voi ja muutakin, sillä kesällä
ei tarvitse pukeutua sisätiloihin
venäjä on
ain
olemassa,
naapureitaan häiritsemässä
juonittelemassa,
itseensä hajoamassa,
mutta sen kanssa tulee toimeen, kun
ei peräänny metriäkään ja kunnioittaa
itsetuntoaan, jota heillä ei laisinkaan,
sillä heillähän vain
mahtailijan mahtipontisuus,
vaikeuksien ja harmien levittämisvimma
älä vapauttas myy,
älä huonosti säilyttele,
huolimattomasti koskettele,
sillä sen arvokkaampaa tilaa
et rahallakaan saa, vaikka olisit
tuhannen hehtaarin hallitsija
kaiki pienet ideat ovat
elinkelpoisia,
sillä ne eivät tarvitse
nuoruudessaan enempää,
siksi niitä pitäisi viljellä
enemmänkin
älä koskaan ylennä itseäsi
turhanpäiten
sillä silloin sinua katsotaan
alhaalta ylös,
ja ne katseet toteutuakseen tarvitsevat
kunnioitusta
elää kannattaa jokainen päivä
kerrallaan,
ahmia sitä just sen verran,
että uni tulee hyvinmielin
kun jälkeenpäin
asioita aatellaan,
niin usein lopputulos on
voitollinen,
sillä enää ei tarvitse
tarvitse alun hankaluuksissa
miinustella
ei kaikkea voi loputtumiin
rakastaa,
sillä se vie voimat,
siksi on välillä hyvä pitää vain
kädestä kiinni
ja katsella yhdessä
huomista
katsele ja kääntele
jokaista asiaa
jokakantilta,
sillä niissä on
hurjasti hyvää ja vähempääkin,
mutta jos kiinnität huomiosi enempi hyvään,
hymyilet itsekkin
politiikon täytyy
elää nuoruutensa
nuhteettomasti,
sillä hänen tekemisiään
kaivellaan
politiikan hiekkalaatikoilla
maaseudulla vietetty
aika antaa lisää elinvoimaa,
sillä täällä aika ei kuluta
ja nakerra kehoa
mielenmieltä
kuten
kaupungeissa
hyvänmielen saat
kun aattelet hyviä,
maistelet maukkahia
ja silität paijankaulukseis
älä varasta
luonnoltas,
sillä silloin varastat
myös itseltäsi
jälkipolvilta
kaikilta eläviltä
huomisilta,tulevilta, sillä niissä
elää toivonkipinä
jokaisessa puussa,
mättähässä,ikimetsien salokankaiden
kasvajaisissa,
siinäkin syksyn kellastamassa lehtopuun
lehdessäkin
en etsi erikoispäiviä,
en niitä joissa kaikki on
valmiiksi hyvin,
sillä etsin päiviä
joihin voisin kynteni iskeä,
ravistella ne aamusta yöhön
ja pikkutunneillekkin,
sillä minulla on elämänmaku suussa,
koska olen elänyt ennenkin
univelka kannattaa
maksaa takaisin
mahdollisemman nopeasti,
koska
sillä on kauhiat
myöhästymiskorot
heinäkuun kuudes
on
joka vuosi,
ainakin tähän saakka, ne ovat olleet
tavallisia päiviä,
sateisia,
mutta suven suloisia, sillä
silloin on nimipäiväni,
päivä joka on melkein sama kun muutkin,
mutta silloin liputetaan
eino leinolle,
elämän runoilijalle, siksikin kuudes seitsemättä
on hyvä päivä
en kaikkea ajattele
sinua vaan
sillä olethan elämäni hymy
hetkieni herttainen,
päivieni pituinen,
arkeni tomerain,
sinä vain,
elämänkevään kukkasein
tavallisella ihmisellä
ei tarvitse olla
elämässään
päämääriä,
sillä siten hän ulottuu enenmpään
erikoisihmiset taasen eivät osaa elää
tavallisesti,
ulottua ympäriinsä,
siksi heidän kannattaa hankkia
erikoistutkinto
mutta on ihmisiä jotka
elävät laveasti ja silti ovat
erikoistuneet johonkin,
tosin heitä ei näe luonnossa,
vaan kuulee radiosta ja näkee telkkarin
erikoislähetyksissä
en mä urakalla uusia aattele,
parempia uottele
tuhansia unelmoi,
vaan päällisinpuolin entisillä
meen
tuun ja elämääni vikoittelen,
arjessani kulettelen,
mutta silloin tällöin
herkillä hetkilläin
aattelen jotain vaivattoman
huolettomampaa, josa viheltelisin vaan,
tulisin ees taas,
enkä rikkaa ristiin laittais,
mutta toisaalta
olisinko,sitten ollenkaan
kevät on elämän
kaunein aamu,
vuodenaika jolloin heikoinkin voi
hymyillä
vapautua talven taakoistaan,
sillä kevät synnyttää aina uuden ihmisen
vanhaankin varteen
jos asioita ei monimutkaistettaisi,
ne näyttäisivät
päivänselviltä, mutta on toisten
etu, ettei näin ole ,
sillä nämä mutkikkaat elävät riidoista
selvityksistä
ja muusta turhan tekemisistä,
pärjäävät jopa politiikassa,
tahi juuri sen vuoksi
vaikka oon voimissain,
tunnen heikkoutta,
kun katson
suuren puun heiluntaa,
sen taipuvuutta vaikka tuhannet tuulet sitä rieputtaa,
oksiaan heiluttaa,
latvaansa ravisuttelee,
tulisalamoilla säikyttelee,
ukkosenjumalanpojan
kirosanoilla jyrähtelee,
siksi en pullistele,
vaan meen riihen räystään suojiin ja kahtelen
luojani tarjoamaa näytelmää ja oon enempi
isottelematta
heinäkuinen aamu,
kesänvarjot vehnäpellolla lainehtii,
ketunpoikanen ojan penkalla
viruttelee
suupieliään nuoleskelee,
ruisrääkkä pesästään huutelee,
lintusten poikaset ottavat ensi liitojaan,
mutten enää kuule kevään iloisia ääniä,
niitä joita kevätaurinko säesti,
sillä nyt on elämänhetki jolloin
me kaikki valmistaudumme pitkään
talveen
toiset pois lentäen,me muut vuoraame itsemne
talven kylmiin
asioilla on monta nimeä,
mutta
jos osaat löytää juuri sen
oikean,
pääset asian ytimeen
kesän jälkeen saaapuu
syksy,
tuo elämän
kumisaapastelija ,
joka ei paljoa lupaile,
suuria unelmia sepittele,
vaan kävelee kaulukset ylösnostettuna
jokainen päivä on
mahdollisuus,
niin eilisetkin ja tulevat,
sillä mehän elämme
käsikädessä
kierrätyskeskukset ovat
kaikkien ihmisten
unelmien koti,
koska
siellä olevat tavarat ovat
unelmien saattamina hankittu,
eikä tilanteitten muuttuessa pois heitetty,
vaan annettu niille mahdollisuus toteuttaa
unelmiaan jonkun toisen yllä
ensikohtaamisissa on tärkeää
todentaa että onko
vastapuioli pehmeä vai kova,
sitten pitää vierasta mittailla,
jonka jälkeen on hyvä kysyä jotain,
jos hän empii sanoissaan,
häippäse paikalta, sillä hän on
putinin agentti, se tyyppi, joka käy
ensimmäistä perehdytyskurssiaan
kuunteleminen on jalo taito, sillä sen avulla avautuvat sanomattomatkin