silloin ihmisen on
hyvä olla,
kun hetkensä hyväilee,
eivätkä arjen harmaudet
ikäviä maalaile,
silloin ja silloinkin,
kun jalka nousee
kevyen joutuisasti,
eivätkä menneet ikävästi
kaipaile
vaikki kaikki häviäis, nekin jotka jokapäivä ovat, niin tyhjänä en ois, sillä uskon huomisiin, uusiin, sillä elämä ei lopu yhteen tyhjyyte...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti