kevätaurinko lämmittä
kaikkien syväntä,
niin ihmisten kuin
multamaassa vipeltäjien,
heidänkin jota sinitaivaalla
liitelevät,puitten kolosiin
pesiytyneet ja etenkiin lumpeen
lehteen, joka pian kauniin kukkansa
lammenpintaan nostattaa
älä sorru väärinymmärtämään, sillä se on itsesi pettämistä, puhujan loukkaamista, vaan kuuntele, analisoi, pilko sanat kirjaimiksi, pilkutki...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti