perjantai 21. marraskuuta 2014

metsä...

Oon paininut karhun kainalossa,
ulvonut
susien häissä.
Rakkauteni metsän eläjiin on
mutkatonta,
mukavinta,
vilpitöntä.
Metsän kätköt ovat
sammaleitten peitoissa,
kuusipuitten latvoissa.
Käki, kukkuu aikaa,
ahma nälissään
rakastaa sinua,
minua,
hädissään.
Jänis, hällä kurkistus
komia,
hyppy kauriin ihanoima.
Luonnon helma,
elämää
oksalta toiselle.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

vanhat tavat,,,

vanhat tavat iskostuvat syvään, siksi ihminen rutinoituu,tapoihinsa kangistuu, muutosvastarintaistuu, itsensä kokoiseksi hahmottuu