keskiviikko 26. marraskuuta 2014

surun hymy....

Hymyilet ohittaessasi minut,
nyrjähtäneen oloni.
Tunsit hauskuutta,
ehkäpä
säälistä hymyllä koristelit.
Tahi, olit itsessäsi,
hymyssäsuin.
Aamuaurinko laskettaa
lippalakkisi
lippaa,
tuuli nostatti hattusi
silmiltäsi,
näin surun hymyn.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

silloin on hyvä,,,

sillon on hyvä jos ihminen ei tarvitse yhtäkään virastoa, yhtäkään lupalappua, koska  sillohin ihminen on luonnollisimmillaan, semmoisena yr...