sunnuntai 30. marraskuuta 2014

ilon itkut...

Itku, tuo ihmisen
sisäinen puhdistaja,
sisäinen elämänmullan
kastajainen.
Surut huusin itkuineen,
ilot tanssin  kyyneleet
silmissäni.
Sukuni vanhimman itkuiset silmät,
ilosta vuotavat,
elämästä kostuvat.
Pyyhin hänen poskipäiltään
ilon pisarat,
hän hymyilee,
vedet silmissään.
Lapsenlapseni keskustelevat silmillään,
itkut  vetisillä silmillä kerrotaan,
hymyt silmistä loistaa,
kyyneleet,
itkun kultaiset.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

vanhat tavat,,,

vanhat tavat iskostuvat syvään, siksi ihminen rutinoituu,tapoihinsa kangistuu, muutosvastarintaistuu, itsensä kokoiseksi hahmottuu