tiistai 18. marraskuuta 2014

muistoni...

Kaivaudun muistoihin, jotka
kerran ihollani tunsin,
nyt muistoissani.
Viettämämme aika oli
intohimojen,
elämääkin vietelevämpää.
Elimme hetkellemme,
aika oli toisemme,
kunnes aikamme
aikamerkki soi.
Eron itkuiset katseet,
tuskaiset tunteet.
Kaivaudun yhä uudestaan
hetkiimme.
Sinä et tunne aikaamme,
sillä poistuit
itsesi johdattamana elämään,
jonne en yllä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

hyvät hetket,,,

hyvät hetket syntyvät hetkistä joita tehdään korjaillaan, ajankuvaan sovitetaan ja etenkin niistä joissa jokainen luopuu jostakin toistensa ...