perjantai 21. marraskuuta 2014

pyhäaamujen kukka...

Kaunistuttaa itseäni, kun
sinua
aattelen.
Itseeni sinut
muistelen,
sinuun
mieleni mukavoituu.
  Erosimme kilisevien astioiden
saattelemina.
Syyllisiä olimme yhdessä,
minusta minäkin.
Olet yhä
pyhäaamujeni
kukka.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

askeleet,,,

  askeleet joita et ottanut ovat usein niitä, joiden avulla muut menivät sinne minne sinäkin halusit